INNOPARK: OVATKO VALTUUTETUT HEREILLÄ?

Hämeen Yrittäjien toimari Juha Haukka esittää Kanta-Hämeen Yrittäjien kesänumerossa varteenotettavia huomioita kehittämisyhtiöiden toiminnasta.

Monimutkaisessa roolissaan Juha Haukka valitettavasti sortuu myös valtadiskurssiin: ”…Tässä viitekehyksessä ei voida ohittaa yksittäisten kuntalaisten tai luottamushenkilöiden keskustelunavauksia, vaikka ne perustuisivat vääriin tietoihin tai olettamuksiin.”.

Nerokas lause sallii keskustelun, mutta nollaa sen perusteet. Hyvä kysymys kuitenkin on, mistä ja keiden suusta väärät tiedot ovat peräisin, ja miksi ne on esitetty?

Esim. seuraava perustuu tutkittuun, dokumentoituun tietoon:

Vuonna 2006 kaupunginhallitus ja -valtuusto hyväksyivät Innoparkille lainatakauksia. Samalla luottamuselimet hyväksyivät, että lainojen pääomat tai niiden osat voidaan korkosuojata korkojohdannaissopimuksilla (KH 27.3.2006 § 20 ja KH 3.4.2006 § 4).

Nyt on tullut esille Innoparkin tehneen vuosina 2007 ja 2008 yhteensä 40 miljoonan euron edestä jopa vuoteen 2032 ulottuvia johdannaissopimuksia, joilla ei ole ollut mitään tekemistä Innoparkin lainojen tai liiketoiminnan kanssa. Siitä on sitten taitettu peistä, toimivatko nämä johdannaiset Innoparkin lainojen korkosuojauksina, vai eivät?

Eivät toimi. Lainan pääomaan sidottu normaali koronvaihtosopimus ei sisältäisi mitään riskiä, sillä sen kustannukset tiedetään tarkkaan koko sopimuksen juoksuajalta. 40 miljoonan johdannaiset, jotka ovat tuottaneet Innoparkille rahaa ennätysalhaisten korkojen aikana, tulevat näiden papereiden yleisen logiikan mukaan maksamaan sitä rumemmin jatkossa, mitä enemmän korot nousevat. Ja koska nämä johdannaiset eivät liity mitenkään Innoparkin lainoihin, myös näiden lainojen korkomenot kasvavat yleisen korkotason nousun myötä.

Ainoa tapa käyttää lainoista erillisiä johdannaisia korkosuojaukseen olisi ollut rahastoida niiden tuotot tuottavasti tulevien koronnousujen varalle. Mutta kuten tiedämme, rahat on käytetty Innoparkin ikuiseen käyttöpääomapulaan.

Kaikkea ylläolevaa voidaan yrittää selittää parhain päin.

Mutta valtuutetut, kerrottiinko teille valtuustoinfossa myös se, että edellä mainittujen johdannaisten lisäksi, 2006 päätetyt lainat suojattiin päätösten mukaisesti ihan normaalilla 4,5 miljoonan euron koronvaihtosopimuksella, jonka juoksuaika päättyy tänä vuonna 2011? Asia selviää Innoparkin kaupparekisteriin toimitetun vuoden 2007 tilinpäätöksen liitetiedoista, joista selviää myös Innoparkin ottaneen 2007 loppuun mennessä yhteensä 30 miljoonan vuosina 2027-2032 päättyvät johdannaiset.

Tilinpäätöksen ovat allekirjoittaneet Jouni Haajanen, Tapani Hellstén, Matti K. Hakala, Harri Lintumäki, Risto Salminen, Pekka Aalto, Helena Hirviniemi sekä toimari Pekka Jalava.

Tämä tarkoittaa, että nuo lopulta 40 miljoonaan nousseet johdannaissopimukset on tehty hallituksen täydellä tietoisuudella siitä, että ne eivät liity mitenkään Kh:n ja Kv:n hyväksymiin takauksiin ja korkosuojaustoimenpiteisiin, eivätkä ne liity mitenkään Innoparkin liiketoimintaan, eivätkä ne ole missään suhteessa Innoparkin riskinsietokykyyn tai mitenkään hallittavissa.

Jos tätä ei teille valtuutetut valtuustoinfossa kerrottu, teille valehdellaan.

Juha Haukka perää yhteistä tekemistä. Samoin kokoomuksen Sari Rautio esiintyy aidon yhteistyön airuena, siinä määrin, että ilmeisesti dynaaminen duo Rautio ja Vekka edellyttävät nyt kokoomusvaltuutetuilta ”yhdessä tekemistä”: kokoomuslaisten on nieltävä Kh:n esitykset.

Se, että pieni päätöksentekijöiden piiri vääriä tietoja antaen hyväksyttää virheensä valtuustolla ja maksattaa ne kaupunkilaisilla, ei vastaa ainakaan minun sanastossani yhteistä tekemistä.

Valtadiskurssilipsahdus ohittaen, Juha Haukan kirjoitus on hyvä. Siellä loistaa jopa yksi timantti: ”Hankkeita pyörittämällä yksikään kehitysyhtiö ei voittoa tuota – eikä tarvitse”.

Lauseen ensimmäinen osa ei ole mielipide, vaan perustuu julkisen rahoituksen sääntelyyn ja yrityksen tuloksen ja taseen muodostuksen lainalaisuuksiin. Hankkeilla joissa on mukana julkista rahaa, ei kehittämisyhtiö voi eikä edes saa tehdä voittoa, ei vaikka mukana olisi yksityistäkin rahaa (joka hankkeen tuloina aina vähentää julkisen rahan osuutta). Tosiasiassa velattomankin kehittämisyrityksen menoista kymmenien prosenttien osuus ei ole kohdennettavissa hankkeille – pelkällä hanketoiminnalla yritys on tuomittu tekemään tappiota.

Elinkeinopolitiikka, yhdessä tekeminen ja resurssien oikea kohdentaminen ovat Juhan alleviivaamina tärkeitä. Siitä tullaankin Juhan lauseen toiseen osaan, eli tarvitsisiko kehittämisyhtiön tuottaa voittoa, vai ei? Kyseessä on asia joka pitäisi päättää etukäteen, ei jälkikäteen.

Innoparkista on sen koko historian ajan ylläpidetty illusiota, että se voisi kannattaa itse itsensä. Yrityksen taseen, tuloksen ja rahavirtojen muodostumisen lainalaisuuksiin kuuluu mm. että

a) yrityksen toiminnan tulovirtojen tulee kattaa menovirrat, eli toiminnasta aiheutuvat menot, velanhoitomenot ja verot. Muuten yritys velkaantuu.

b) yrityksen, jolla on velkoja ja poistoja, on tehtävä liikevoittoa vähintään summa, joka kattaa rahoituskulut, määrän jolla poistot alittavat lainojen lyhennykset, sekä verot. Yritys joka näyttää nollatuloksen, mutta poistot ovat lyhennyksiä pienemmät, ansaitsee liian vähän rahaa ja velkaantuu.

Valtuutetut, Juhan sanoin tärkeää on nyt tavoite, mutta keinojen pitää vastata tavoitetta.

Liiketaloudellisesti kohtien a) ja b) mukaisesti, Innopark-konsernilla ei ole mitään mahdollisuuksia hoitaa velkojaan saati saavuttaa edes nollatulosta. Investointien lisäksi Innopark on velkaantunut koko ajan. Innoparkilla on nyt 735.000 enemmän velkaa kuin 2009 tilinpäätöksessä, vaikka valtuutetuille lienee kerrottu yhtiön hoitaneen velkojaan ohjelmien mukaisesti. Kaupunginhallituksen ehdotukset eivät muuta tilannetta, tase jää edelleen toivottoman raskaaksi.

Uusi toimari ei ole esittänyt mitään, jolla tulopuoli ratkaisevasti paranisi. Hankepuolelta ei ole mahdollista saada katetta lainanhoitomenoihin senttiäkään, ja kiinteistöbisneksellä on tekemistä omissa menoissaan. Päinvastoin, kun nyt korkojohdannaisten tuotot aivan oikein rahastoidaan, tulee tuloihin 600-800.000 euron aukko! Ilman noita tuottoja, Innopark olisi menettänyt oman pääomansa jo ainakin kahteen kertaan, ensimmäisen kerran vuonna 2008.

Innoparkin kassa on tyhjä. Käyttöpääoman kannalta se on itse asiassa ollut sitä aina, ja siksi yhtiöllä on ollut voittamaton kiusaus kupata investointeihin tarkoitetusta kassavirrasta käyttötalouden tarpeisiin. Nyt haettu 2,2 miljoonan pääomaruiske menee suoraan lainanhoitomenoihin sekä henkilöstön lomapalkkoihin ja -rahoihin. Kassa on taas tyhjä 6-12 kk kuluttua.

Jos Hämeenlinnan elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin kuuluu ylläpitää 20-30 työntekijää koordinoimassa, hallinnoimassa ja klusteroimassa, niin se on sitten poliittinen päätös. Nykyinen organisointi- ja rahoitustapa ei vain sovi tarkoitukseen. Liiketoiminnan kehittämisyhtiöllä ei saisi olla lainkaan pitkäaikaista lainaa tai poistoja, sellaisia se ei kestä. Kiinteistöbisnes on aivan eri asia, ja tulisi pitää täysin erillään.

Sitten tulisi poliittisesti hyväksyä, ja käytännössä etukäteen budjetoida ja järjestää rahoitus sille, että tuon 20-30 työntekijän laajuinen toiminta tulee aiheuttamaan joka vuosi ainakin luokkaa 0,5-1 miljoonan liiketappion. Siten kehittämisyhtiö tarvitsisi, hankkeiden vastinrahoituksen lisäksi, toiminta-avustusta vastaavan summan, jottei yhtiön oma pääoma rapautuisi.

Innoparkin arvostelu ei ole elinkeinopolitiikan arvon väheksyntää. Mutta elinkeinopolitiikan rahoituksen tulee olle ennakoitavaa, budjetoitua, läpinäkyvää, ja sen vaikuttavuudesta on saatava luotettavaa seurantatietoa. Veronmaksajilla on oikeus siihen, että heidän rahoillaan saadaan paras mahdollinen vaikuttavuus, ja sen asian tulee olla jatkuvan arvioinnin ja tarvittaessa muutoksien kohteena.

Innoparkin toiminta ei täytä näitä kriteereitä miltään osin. Hanketoiminnan jälkirahoitteisuus ei voi tarkoittaa sitä, että joka vuosi kupataan kaupungilta jotain, ja muutaman vuoden välein pääomitetaan yllätyssummalla. Ei ole sattumaa, että Korkeakoulukeskuksen valtavia investointeja ennakoivat suunnitelmat käsitellään samassa kasassa Innoparkin kanssa. Tähän asti Innoparkin talous on ollut kuin Wincapitan pyramidi – toiminnan rahoitus on edellyttänyt jatkuvaa lisäinvestoimista, ja nykyisellä konseptilla ainoa toivo on saada Korkeakoulukeskuksen lisärakentamishankkeet liikkeelle. Yhtiö itse asiassa sanoo asian itse.

Nyt kannattaa palata piirustuspöydän ääreen miettimään uudelleen, miten Hämeenlinnan elinkeinopolitiikka suunnitellaan, toteutetaan ja rahoitetaan. Näin ei voi jatkua.

8 kommenttia artikkeliin “INNOPARK: OVATKO VALTUUTETUT HEREILLÄ?”
  1. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Kari!

    Laadit analyyttinen ja kansantajuinen kirjoituksen oikeaan aikaan. Sen varmaan ymmärtävät kaikki valtuutetut. Jos ei, heidän paikkansa ei ole Raatihuoneen iso näyttämö.

    Minulle on jo aiemmin herännyt muutaman kerran kysymys, onko Hämeenlinna-konsernin poliittisessa ja ammatillisessa johdossa tarpeeksi liiketaloudellista osaamista.

    Forssan seudulla elinkeinoasioita hoidetaan niin, että kaikki hanketoiminta kuuluu kuntien yhteiselle elinkeinoyhtiölle. Kunnat varautuvat vuosittain budjetissaan hankkeiden rahoittamiseen ja muihin yhtiön toiminnasta aiheutuviin nettokuluihin. Jokainen kunta hoitaa yritysten toimitila-asiat harkitsemallaan tavalla. Forssalla on tätä varten yhtiö. Se tekee yritysten kanssa sopimukset kaupunginhallituksen kulloinkin antaman sapluunan puitteissa. Käytännössä sopimustekstit laatii kaupunginsihteeri.

    Homma pelaa Forssan seudulla erinomaisesti. Elinkeinoyhtiö nauttii jopa valtakunnallista arvostusta ja on saaanut vuosikaudet yrittäjilta ja muilta asiakkailta hyvän palautteen. Yhtiön talous on kunnossa. Toimitilabisnestä hoitavan yhtiön taloudessa on ollut aikaisemmin vaikeita aikoja, mutta sekin on selvinnyt niistä ilman kaupungin merkittäviä lisäsijoituksia.

    Ja mikä tarkeintä. Forssan seudulla elinkeinopolitiikassa ei suhmuroida. Toiminta on riittävän avointa, eikä talousasioita piilotella edes medialta ja kuntalaisilta.

  2. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Terve Kari!
    Koska olet kiinnostunut kunnallispolitiikasta, rupeatko vuoden päästä valtuustoehdokkaaksi?
    Terv. Hessu K.

  3. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Heikki,

    hehheh, been there, done that… Kiitos kuitenkin kysymästä.

    Minkä ryhmän kiusaksi olit ajatellut minut lähettää?

  4. avatar iisakki sanoo:

    Hola,

    eli terveisiä Espanjan länsirannikolta, jossa oli paljon erittäin mukavia villoja kaupan ja pikkukaupungit täyteen kiinteistönvälittäjiä ja saksalaisten pankkien konttoreita… En köyhänä sosialistina ostanut, mutta kohta voisi olla Leolla ja muilla hyvintoimeentulevilla eläkeläisillä mukavat markkinat.

    Paikallisista kiinteistökuvioista sen verran, että Innoparkin kiinteistöliiketoimintaa alkaa hoitaa hallituksen esityksen mukaan Kantolan Kiinteistöt. Valitettavasti (ainakaan tässä vaiheessa) kaikkea elinkeinokiinteistöjen kantaa ei ollut järkevää mm. verotuksellisista syistä siirtää yhteen yhtiöön.

    Innoparkin solmimille korkojohdannaissopimuksille ei ole mitään selityksiä, eikä niitä ymmärtääkseni kukaan (kenties Jouni Haajasta lukuun ottamatta) ole edes yrittänyt selitellä parhain päin? Oletan, että valtuusto lykkää päätöksentekoa niiden osalta, kunnes on vielä selvitetty päätösprosessin kulku niiden osalta kuin myös mahdollisuudet irtautua ko. sopimuksista.

    En muuten ole koskaan ollut kovin innokas vedonlyöjä (edes muiden rahoilla :), mutta nyt olisin valmis riskeeraamaan kohtuullisen viskipullon verran, että Kari on reilun vuoden päästä perussuomalaisten tai keskustan ehdokas kuntavaaleissa. Tarttuuko Leo, Heikki tai joku muu vetoon?

  5. avatar puska-huutelija sanoo:

    Iisakin veikkaus on ”paha”. Jos iisakki on oikeassa, järkyy HML seuraavien vaalien äänijakauma ikimuistoisti.

    iisakilla on kyky puhua myös kipeistä asoista, asioista myös niiden oikeilla nimillä.

    Kun I kasvaa oikein mieheksi, niin saman voi sanoa: ”paskat housussa”.

    Sano tässä kuka tahansa, niin paniikki-jarru on sisäpiirillä päällä, rakkikoira Ilkkala tiesi, mistä puhui.

    Vekan Tapsa on ainoa, joka surffaa edelleen, vailla huolen häivää, hän on jo vuosia ollut (kai?) oma itsensä. Kun koostaa häneltä referaatit, niin tyhmä, on oikein sana. Siis fiksu mies on verhoutunut typeryyden taakse.

    Go Kari, Go!

  6. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Adiõs Iisakki!

    Olen tietoinen Espanjan loma-asuntojen hintojen alenemisesta useilla kymmenillä prosenteilla. En kuitenkaan ryhdy kauppoihin tänä vuonna. Hintojen alamäki jatkuu.

    Olen aina valmis lyömään vetoa. Veikkaan, että Kari ei ryhdy kuntavaaleissa persujen ehdokkaaksi. Jos olet vastakkaista mieltä, lyödään veto Lepaan Anna -viinipullosta. Pyydän vastauksen kahden viikon kuluessa.

    Lopuksi ilmainen vinkki: Pyytäkää Kari demareiden listalle.

  7. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Huomentapäivää kaikille!

    Iisakki,

    annat ymmärtää, että joku olisi jossain vaiheessa oikeasti analysoinut Innoparkin kiinteistöjen siirron taloudellisen järkevyyden. Mainitset mm. verotukselliset syyt.

    Huomioiden millä kaikella teille valtuutetuille on tässä vuosien varrella aikanaan loistavia ideoita perusteltu, olisi mukava perehtyä tähän analyysiin ja perusteluihin.

    Tehtiinkö myös vertailulaskelma siitä, mitä maksaa jättää lärvitön velkamassa ja tappiota tuottava hanketoiminta samaan yhtiöön? Silläkin on näet hintansa…

    JA, ymmärtääkö tai edes tietääkö kukaan oikeasti, mitä tarkoittaa ”Innoparkin kiinteistöliiketoimintaa alkaa hoitaa hallituksen esityksen mukaan Kantolan Kiinteistöt”? Mitkä ovat toiminnalliset muutokset, mitkä taloudelliset seuraukset? Kh:n päätösesityksen perustelut kun eivät tarkoita yhtään mitään.

    Tilikauden 2010 hallituksen toimilla tai vastuuvapaudella ei liene enää kovin suurta roolia kokonaisuudessa, mutta oli silti onneton veto myöntää vastuuvapaus ennen Innopark-konsernin tarkastusta. Tilintarkastajalle annettava ohjeistus on konkreettisen asialistan lisäksi lavennettava siten, että tilintarkastuslain 22 § nojalla tarkastajalla ei ole mitään esteitä nuuhkia koko keksiä, vaan kannustus siihen.

  8. avatar Opponentti sanoo:

    Hanketoiminnassa kannattaa huomioida myös se tosiasia, että hankeet ovat usein ylimaakunnallisia. Silloin on turha selittää kuinka tärkeästä toiminnasta on kyse paikallisesti, jos hankkeiden hyödyt valuvat muiden kuntien hyödyksi. Tällöin oman kunnan veronmaksajille jää vain maksajan rooli.
    Vielä kun huomioi hankehenkilöstön kotikunnat, joihin veronsa maksavat, jää hyöty vielä pienemmäksi. Pahimmassa tapauksessa Hämeenlinnalaiset vain ovat maksajan roolissa mukavan työpaikan ylläpitäjänä.
    Innoparkilla on osaava henkilöstö, joka pystyy tekemään aluetta tai yrityksiä kehittäviä hankkeita, näin ainakin toimitusjohtaja kertoo. Miten noin pitkään toimineen yrityksen tilanne on voinut silti ajautua tuohon tilaan, eikö sitä osaamista ole ollut oman toiminnan kehittämiseen. Naurettava ajatus että muiden etu olisi ollut tärkein ja sitten vasta tulee omat tarpeet. Kyse on kuitenkin ollut yritystoiminnasta, selitetään mitä muuta tahansa.
    Hanketoiminnan tuloksellisuudesta kertoo yrityksen kotisivut tarpeeksi, mitähän on oikeasti saatu aikaan? Joskus on järjestetty jotain ja ehkä jotain tapahtuu tulevaisuudessakin, se siitä yleisön palvelemisesta jona yrityksen olemassaoloa on perusteltu. Tulokset ovat hankehenkilöstöllä omilla tietokoneilla ja heillä myös pysyvät. Hanketoiminnan yksi kulmakivistä on tiedottaminen.
    Myös henkilöstön osaamista on vuolaasti kehuttu, mutta eikö sen pitäisi näkyä myös tuloksellisuudessa. Miten esim. digitaaliset sisällöt osaaminen näkyy yrityksen sivuilla, joissa ei ole juurikaan todellista sisältöä? Kaikkia hankkeita ei edes näy yrityksen hankesalkussa. Mikä on ProMetal II hanke, jossa kuitenkin työskentelee 7 henkeä.
    Toiminta on varmasti tarpeellista ja hyödyllistä, jos EU rahoja on tarkoitus saada kunnan kehittämiseen. Mutta silloin pitäisi pitää huoli, että hyödyt myös jäävät tappion kattavien kuntalaisten hyödyksi, tavalla tai toisella. Tämä tosiasia pitää kunnan päättävien elinten myös hyväksyä, muuten sahataan jatkuvasti omaa oksaa se selitellään jälkeenpäin.
    Onnea Innopark, mutta jotain konkreettista pitäisi oikeasti pystyä myös näyttämään kuntalaisille ja niille veronmaksajille, jotka loppujen lopuksi maksavat teidänkin työpaikat. Ei riitä, että töissä on vain kivaa!

Jätä kommentti

css.php