Innopark: ensin tarkastus, sitten rahat (ehkä)

Esityslistalla KH 6.6.2011 § 22 apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo esittää tasan samat toimenpiteet, kuin 30.5. KH:n kokouksessa.

Innoparkin johdolta saatu selvitys ei näytä tässä vaiheessa johtavan muuhun, kuin että kaupungin ja Innopark-emon nykyistä tilintarkastusyhteisöä Oy Audiator Ab:tä pyydetään nimeämään ulkopuolinen asiantuntija Innoparkin hallinnollisen tarkastuksen tekijäksi.

Tarkastuksen halutaan olevan valmis syyskuun 2011 loppuun mennessä. Rahat Innoparkin pääomittamiseksi halutaan nyt.

Oy Audiator Ab ei ole voinut tehdä kattavaa analyysiä Innopark -konsernin hallinnosta, rahaliikenteestä tai taloudenpidosta, koska Innopark ei ole tehnyt konsernitilinpäätöstä, ja tytäryhteisöillä on eri tilintarkastajia ja tilintarkastusyhteisöjä.

Tässä valossa Juha Isosuon esitys on omituinen ja pahasti vajaa.

1) KH:n tuleekin ohjeistaa Innoparkin yhtiökokous teettämään koko konsernille osakeyhtiölain tarkoittama erityinen tarkastus, jossa koko konsernin hallinto, taloudenpito ja rahaliikenne selvitetään.

2) Kaupungin ja Innopark-emon tilintarkastusyhteisöllä Oy Audiator Ab:lla ei saa olla mitään tekemistä erityisen tarkastuksen tai sen suorittajan nimeämisen kanssa. Audiator’in riippumattomuus on ollut arvioitavana jo viime vuonna. Jos Audiatorilla ollaan viisaita, siellä kieltäydytään nimeämistehtävästä.

3) Päätösesityksen osaa, jossa Innopark pääomitetaan uudelleen 2,2 miljoonalla, ei tule päättää eikä toteuttaa ennen kuin erityinen tarkastus on tehty ja tulokset selvillä. Esillä ei myöskään ole ollut uskottavia, konkreettisiin laskelmiin perustuvia selvityksiä hanketoiminnan itsenäisestä elinkelpoisuudesta.

Esitetyillä ratkaisuilla Innoparkin taserakenne ei ratkaisevasti kevene, ja se jää toivottoman raskaaksi liiketoiminnan rahoitus- ja tuloksentekokykyihin verrattuna.

On selvää, ettei Hämeenlinnan kaupungin tai konserniyhtiöiden piiristä löydy tarpeeksi asiantuntevaa tai ainakaan riippumatonta tahoa arvioimaan Innoparkin liiketoimintasuunnitelman (jota siis konkreettisesti ei ole vielä edes tehty) realistisuutta. Tällaista arviota ei myöskään voida tehdä ilman Innopark-konsernin tähän astisen tulo/menorakenteen ja jäljelle jäävän taserakenteen aiheuttaman tuloksenteko- ja rahoitustarpeen perusteellista analyysiä.

KH:n tai valtuuston ei tule tehdä päätöstä Innoparkin pääomittamisesta ennen erityisen tarkastuksen tuloksia, eikä ennen kuin toiminnan elinkelpoisuudesta on saatu kattavaan ja perusteelliseen liiketoimintasuunnitelmaan perustuva luotettava arvio. Tällaisen arvion voi luotettavimmin tehdä elinkeinoelämää suoraan palveleva taho, jonka tulonmuodostus ei ole riippuvainen julkisesta kehitysrahoituksesta.

Lopuksi, tappiot ovat tappioita. Elinkeinorahaston varoja ei tule käyttää tappioiden kattamiseen.

15 kommenttia artikkeliin “Innopark: ensin tarkastus, sitten rahat (ehkä)”
  1. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Moro Kari!

    Esityksesi erityistilintarkastuksen toimittamisesta tuntuu perustellulta. Olin aikaisemmin siinä uskossa, että Innoparkin alakonsernissa on ollut sama tilintarkastaja/tilintarkastusyhteisö. Siis kysymys kuuluu: Mitä järkeä on tehdä pelkästään hallinnollinen tarkastus? Erityistilintarkastus valmistuu lähes samassa ajassa. Se maksaa paljon, mutta lopettaa syksyllä erilaiset spekulaatiot.

  2. avatar Hannu Kärpänen sanoo:

    Moron poijjaat!

    Termi ”hallinnollinen tarkastus” on ihan itse keksitty ja sillä voi pyytää selvittämään vaikka vain sen, kuinka monta pöytäkirjaa on olemassa. Pelkällä hallinnollisella tarkastuksella voi pyyhkiä , -vaikka nenää. Ei muuta. On se kummaa (vai onko), kun on olemassa virallinen selvitysprosessi, erityistarkastus, jota ei missään tapauksessa saisi tehdä. Keksitään ihan omia juttuja ja termejä ja vielä uutisoidaan ne aivan kuin joka kivi käännettäis ! Yhtiön ja tyttärien välinen rahaliikenne (velkojen ja takausten takia) on syytä selvittää. Ja koska yhtiöissä on eri tarkastusyhteisöt (ihanko sattumalta, jos miettii ketä on/ oli hallituksissa, ja vaikka ohjeet on olemassa), ei taloutta ja hallintoa pysty selvittämään muutoin kuin ko eritystarkastuksella. Eikä kannata edes mainita, että tilit on joskus tarkastettu! Ja vielä iso kyssäri, miksi ei esitetä reilusti,aidosti ja avoimesti hallinnon ja talouden eritystarkastusta?

  3. avatar iisakki sanoo:

    Terve,

    oli termi mikä oli, tällaista teidän tarkoittamaanne kokonaistarkastusta Isosuokin tarkoittaa. Ja on tarkoitettu koko ajan kh:n ja yhtiön omissakin keskusteluissa.

    Ei ole mikään ongelma muuttaa sanamuotoa. Se on semantiikkaa.

  4. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Iisakki,

    ja Höpsistä!

    Tilintarkastus ja erityinen tarkastus koostuvat kahdesta osasta: hallinnon tarkastus on yksi osa ja kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastus on toinen osa.

    Isosuo on koulutukseltaan juristi, ja kyseessä on juridiikka, ei semantiikka. Tässä asiassa ei todellakaan kyse ole semanttisesta saivartelusta. Isosuon TÄYTYY juristina ymmärtää mitä termiä käyttää. Jos ei ymmärrä, talossa on kolme kaupunginlakimiestä. Te voitte kaupunginhallituksessa ja yhtiön sisällä keskenänne selittää mitä tarkoititte, mutta kun KH:n pöytäkirjassa on nimet alla, siinä käytetty termi pätee.

    Edelleen, Audiatorilla ei saa eikä voi olla mitään tekemistä tarkastuksen kanssa. Täysin käsittämätöntä miksi Audiatoria pyydetään nimeämään tarkastuksen tekijä? Se on paitsi vain väärin, niin täysin turhaa.

  5. avatar Leo Leppänen sanoo:

    Voi helvetten! En uskonut silmiäni, kun luin Iisakin kommentin. Olen aikaisemmin todennut, että konsernijohdossa juridiikka ajoittain mättää, samoin kuin tiedotus. Toivottavasti huolehdit, että juristit korjaavat kokouksessa esityslistatekstinsä ja näin hallitus tekee sellaisen päätöksen, jonka me tavalliset kapunkilaisetkin ymmärrämme.

  6. avatar iisakki sanoo:

    Ei tästä kannata ongelmaa tehdä. Isosuo muuttaa esittelytekstiään tai kh tekee lisäyksen myös talouden tarkastuksesta.

    Itsekään en ihan tarkkaan ymmärrä, miksi Audiatoria pyydetään nimeämään ulkopuolinen tarkastaja. Eiköhän pätevän etsiminen onnistu muutenkin, vaikka sitten puhelinluettelosta selaamalla.

  7. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Voi pyhä yksinkertaisuus…

    Jos nyt tähän mennessä ei ole valjennut mikä on ongelma, niin pitäisikö koko Kh:n köörille hankkia ne peilit, taskulamput ja Saksan paimenkoirat?

  8. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Huomenta kaikille,

    Termi ”erityinen tarkastus” on osakeyhtiölain mukainen. Termin ”erityistilintarkastus” tuntee vain, yllätys yllätys, kunnallinen eläkelaki ja laki kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä, sekä valtionvarainministeriön työjärjestys. Sielläkin ne tarkoittavat erityistä tarkastusta, mutta ovat lainvalmistelijan puhekielisiä lapsuksia.

    Osakenemmistöllä erityisen tarkastuksen voi teettää koska ja miksi vain ilman aluehallintoviranomaisen määräystä, joka liittyy vain ja ainoastaan vähemmistöosakkaiden suojaan. Kh:n pj Tapio Vekka sekoittaa keskustelua, miehen ollessa toimari ja MBA kyse ei ole sattumasta.

    Osakeyhtiölaki antaa mahdollisuuden tarkastuttaa vain tiettyjä asioita tai toimenpiteitä. Innoparkin tapauksessa valittavalle tarkastajalle voidaan toki antaa selostus tarkastukseen johtaneista epäilyistä, mutta muunlainen ”prosessin ohjaus” ei ole viisasta. Innopark ei ole monimutkaisenakaan niin iso keksi, etteikö se olisi nuuhkittavissa nyt kokonaan.

    Keskeistä on nyt se, että valittava tarkastaja tai yhteisö on ammattitaitoinen, ja taatusti Hämeenlinnasta ja sen päättäjistä riippumaton. Tulisikin valita tunnettu yhteisö, joka ei ole ollut Hämeenlinnan tai sen tytäryhteisöiden tilintarkastajana tai muussa konsulttiroolissa ainakaan kahdeksaan vuoteen. Tarkastuksen tekevä henkilö tai tiimi saisi olla KHT- ja JHTT-pätevyyksin, ja ilman aikaisempaa Hämeenlinna-toimeksiantoa, tai muuta kytköstä.

    Annettavasta ”tsekkilistasta” riippumatta, tehtäväksiannon on sisällettävä ohjeistus raportoida kaikki poikkeavuudet hallinnossa ja taloudenpidossa.

    Sen valossa, että päätettiin erityinen tarkastus, jonka tulokset on esiteltävä joka tapauksessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle, oli omituinen ja ennestäänkin vähää luottamusta syövä toimi myöntää hallitukselle tili- ja vastuuvapaus. Tämän päätöksen olisi hyvin voinut jättää hetkeen, jossa tarkastuksen tulokset ovat selvillä ja analysoitu. Juridisesti asialla ei ole kovin suurta merkitystä, mutta tukee Innoparkin asioiden hoidosta saatua kuvaa.

  9. avatar Sara Kaloinen sanoo:

    Ajatus!

    Miksi Audiatoria pyydetään nimeämään ulkopuolinen tarkastaja?
    Mitä miehet luulette, voisiko tämän taustalla olla laki julkishallinnon kilpailutuksista joiden piiriin myös kunnallinen tilintarkastustoiminta laajuutensa ja kustannustensa puoletsa saattaisi kuulua?

    t. Sara

  10. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve,

    Kansallinen kynnysarvo palveluhankinnalle on 30.000 euroa.

    Vaikea nähdä, että tarkastuksen arvo nousisi yli kynnysarvon. Alle kynnysarvon olevia hankkeita ei tarvitse kilpailuttaa. Hinnasta riippumatta, jos kyseessä katsottaisiin olevan hanke, jota ei voi suorahankintana tehdä, Audiatorin käyttäminen nimeäjänä ei poistaisi kilpailutusvelvoitetta.

    Eli, missään olosuhteissa Audiatorilla ei pidä oleman mitään tekemistä erityisen tarkastuksen kanssa – omaa työtään ei saa tarkastaa (vrt. jäähallisotku).

    Käsittääkseni tämä kysymys poistui päiväjärjestyksestä, vai jäikö se ma Kh päätöspykälään?

  11. avatar Sara Kaloinen sanoo:

    Vielä

    niin 30.000€ / palvelukokonaisuus (esim. tilintarkastuspalvelut) / hankintayksikkö / vuosi tai muu palvelun laadun sanelema aikaväli.

    Hämeenlinnan kaupungin tarvitsemien palveluiden kilpailutusyksiköksi on tilintarkastuspalvelujen osalta voitu määrittää joko kaupunki, kaupunki yhtiöineen tai monesti Hämeessä koko seutukunta. Kun hankintayksiköksi määritellyn liittymän yhteenlaskettu volyymi ylittää (yleensä aina tilintarkastuspalveluidenkin osalta) 30.000€ on palvelukokonaisuus kilpailutetava.

    Yleensä hankintasopimukset laaditaan palvelukokonaisuuden täysin kattaviksi yksittäisiä määriä tai erityismuotoja erikseen kirjaamatta, koska palveluiden osalta tilanteet elävät aina, eikä kukaan voi tietää miten tarpeet, monesti kaksivuotisilla sopimuskausilla, ilmenevät.

    Voimassaolevaa sopimusta on paha myös muuksi muuttaa ilman, että siitä jäisi kiinni sopimuskumppanilleen (ainakaan tilintarkastuspalvelujen osalta :D), joten teknisesti nämä nyt päätetyt erityiset tarkastukset on toteutettava voimassaolevan hankintasopimuksen mukaisesti…ja laskun on ilmeisesti kuljettava Audiatorin kautta.

    En ole varma tästä, mutta näin summattuna kh:n askelmerkit, eli valittu menettely ja kirjausmuoto, saisivat täysin luonnollisen selityksen.

    Sara

  12. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    Terve Sara,

    kyllä kaupunki on kilpailuttanut kaupunkikonsernin tilintarkastuspalvelut, ne kulkevat 4 vuoden pumpseissa, nyt menossa vuodet 2009-2012. Eli vanha TALA on valmistellut avoimella menettelyllä toteutetun kilpailutuksen, ja uusi TALA on 18.3.2009 kokouksessaan päätynyt esittämään valtuustolle Audiator’in valintaa halvimman hinnan perusteella. Tarjouksessa ei ollut kyse puiteratkaisusta, tarjous pyydettiin 480 tilintarkastuspäivälle. Hintaa kertyi 426 671,93 €.

    Perusasia tässä on nyt se, että Audiator ei voi suorittaa erityistä tarkastusta missään kaupunkikonsernin yhteisössä (tilintarkastuslain 24 § ja 25 §), eikä sellaiseen siten ole kilpailutetussa kokonaisuudessa varauduttukaan (mikä olisi edellytys lisäpalvelutilauksen tekemiselle suorahankintana). Kyse ei siis ole siitä, että Audiator voisi ottaa X päivää ostetuista 480 päivästä, ja tehdä niillä päivillä erityistä tarkastusta normaalien tarkastutoimien sijaan. Samasta syystä erityisen tarkastuksen tarkoittamaa lisäpalvelutilausta ei voida ”kierrättää” Audiator’in kautta. Riippumatta Innoparkin keissistä, jos hetken istut hiljaa ja mietit mitä tällainen menettely tarkoittaisi kilpailuttamisen kiertomahdollisuuksien kannalta, näkisit miten mahdoton ajatus on.

    Eli semmoista tilintarkastusta koskevaa hankintasopimusta ei kaupunki ole voinut minkään yhteisön kanssa tehdä, jossa sopimuksessa se sitoutuisi, tai jonka perusteella se joutuisi ostamaan erityisen tarkastuksen palvelut samalta palveluntuottajalta kuin normaalit tilintarkastuspalvelut.

    Auttoiko yhtään?

  13. avatar Sara Kaloinen sanoo:

    Ahaa,

    mitenkäs sitten esimerkiksi lumiaurauspalvelujen kanssa toimitaan, joissa pääurakoitsijaksi valikoitunut teettää osan töistä aliurakoitsijoilla asettuu tähän hankintakuvioon ja laskujen kierrätykseen pääurakoitsijan kautta?

    Sara

  14. avatar Kari Ilkkala sanoo:

    ?!

    Sara, kuvaamassasi tilanteessa kyse ei ole laskujen kierrättämisestä, vaan normaalista alihankintasuhteesta, joka Audiatorillekin on mahdollinen.

    Tilaajan ja sopimuksen kannalta toimittaja on pääurakoija lumen aurauksessa, tilintarkastuksessa Audiator. Audiator ei voi toimia Hämeenlinnan yhteisöissä erityisen tarkastuksen tilintarkastusyhteisönä esteellisyys- ja riippumattomuussyistä. Oleellista ei tällöin ole tekeekö Audiator työn itse, vai joku sen alihankkija.

  15. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moro Kari ja muut!
    Tuossa Innoparkissa mietityttää, onko sillä elämän edellytyksiä, vaikka pääomat rahoitetaan plussan puolelle. Tuloista yrityksen menestys riippuu, ja vuokraruuvia ei voi kiristää yleistä tasoa korkeammaksi.
    Minua tarkastuksessa kiinnostaa reilun parin millin investointi, jota ei tehty. En epäile laittomuuksia, mutta haamurakennuksen suunnittelussa on mahdollisuus käyttää bulvaanikonsulttiyhtiöitä. Ilmeisesti raha kuitenkin meni tappiollisen toiminnan käyttömenoihin eli lähinnä palkkoihin.
    Seurataan tarkastuksen raportointia, jossa ei pitäisi olla liikesalaisuuksia.
    Hyvää kesää t. Hessu K.

Jätä kommentti

css.php